CH Artsycats Lucy in the Sky
"Luna"
valmistui Championiksi 7.3.2015 Kirkkonummella
Onnea Rakas Luna!
24. huhtikuuta 2015
20. huhtikuuta 2015
Metsämäki 18-19.4.2015/ Suran Showt
Olenk mä jonnekki Metsämäkke menos? Kysys Sura mult torstai- iltan ku hänet ol juur pesty. Mää vastasi hänel mää mittää tiär, mut kyl mä uskosi es sää ole, kosk kaik merki viittava ny siihe. Muist sit voitta ja ol kauniiste oliva mun viimese sana hänel. No vitsi vitsi. Osallistuminenha se tärkkeint o, vai mitä?
Turokki sit oikke repäs ja järkkäski piänimuatose näyttely iha tonne Metsämäkke joka on tunnettu ravirata tääl meil Turuus päin. Onneks mua ei moisee rakennuksee täl kertta viätty, sil määhä pelkkää hevosi nii maan piruste, niiku mä joskus kertosi teil? Hippofobiakski sitä sanotaa. No jokatapaukses, meirän neiti ol sit nii pal pesty ja puunattu et hänen piti lähtee sinne sit edustamaa.
Lauantaina oliva naise sit hyvis ajois paikan pääl. Muutama tuttuki näkys eläinlääkärin jonos ja Suralt katotti iha kynnetki, olik ne leikattu nii ku kuulus. No kyl ne oli. Sit mentii ettimää häkkipaikka ettekä kyl ikän usko, mihi meirät coonit oli nakitettu? Semmosse pirun kylmää ja pimeesee kopperoon, ku me ei kuulemma mahruttu hallin pual ku mee ollaa nii isoi. Oven yläpualel luki RAVIPUBI mut ne kaik baaritiski oliva koottu pois häkkien tiält. Voi jessus mää vaa sanon. Oli siäl sit muutama persialainenki, mut nee ny tarkenee misä vaa turkkins kans. No jos iha totta puhutaa ni kyl meeki tarjetaa, ei siin mittää. Sinne se meirän neirin häkki sit sisustetti SOL- olut taulun alle. Onneks aurinko lämmitti sitä häkki eres visuaalisest. Palvelija harmittel ku hänel ei ollu villapaitta pääl.
Tuamarina tänään oliki mun vanha tuttu Pia Nyman. Hän on munt kattonu pari kol kertta muistaakseni. Kaikki tuamarin pöydä oliva yhes sumpus, mut Pia Nyman oli onneks vähä sivus kuiteski. Sura oli ihan kilteste, mut kyl hänel vauhtii ol, niinku yleens. Munst se o hyvä vaa et o vähä vauhti, ettei o iha flaati niinku äitees o. Sit Sura tykkäs oikke kovast siit huiskast, mikä Pial oli. Kyl meit sit onnisti, hän antos arvosanaks EX 1. Sit myähemmi iltapäiväl oli teepeevalinnat nii ette kyl ikän usko, Sura valittii tuamarin parhaaks pennuks. Siin sit jo kyseltti et ette kai tee mihinkää paneeliin ol menos?
Paneelis sit olivatki jännät paikat. Siäl oli yhteensä neljä pentua joista kolme ol coonia ja yksi pyhä pirma. Sit kuuluttaja kuulutti mikrofoonisse ett kaks penttu on saanu ääni. Se toinen oli meirän Sura ja se toinen ol pyhä pirma. Ja sit selvis et se piän, valkone ja nii piru pörröne pirma voitti. Kyl Sura sit yhde äänen sai, omalt tuamarilt. Et simmone päivä see sit oli.
Sunnuntaina oliki sit jo iha eri ääni kellos. Mää en viite teil nyt noit pissa- ja kakkajuttui sen enemppä kertto, mut mun vanhat sinise näytelmäverhot otettii pyhäpäivän käyttöön. Palvelija muutti samalla häkinki pois siält kopperost ja me menttiki siihe pirmoje rivisse, mis torellise tähre majailiva. Kyl siin sit oli kissoi iha sipeeriast saakka ja sit semmone kikkarakarvane tul Suran naapurii, reksiks sanotaa. Siäl me sit tarjettii iha hyvi.
Tuamarina oli myäs mun vanha tuttu Elena Zagorskaya. Hän on munt kattonu joskus vissii pariinkki kertta. Hän pöyhötti Suran turkki oikke kunnol, ja kyl meit sit taas onnisti ku tyttö sai arvosteluks EX 1. Teepeevalinnat oliva sit myähemmi ja siäl oli yhteens kuus lapsukaist, kaik yhes koos. Eihä meirän Sura mittää siel menestyny, ei pelkäl kool kattokaas voita. Sellanen turkkilainen vani sitte pönkes paneeliin. Se onki iha viaras rotu mul. Ja arvaatteekte kuka sit hei hei hei, voiton vei? No se pyhä pirma. Hän on kyl iha voittamaton, ainaki mun miälest. Onneks olkko vaa hänel, piänel kaunokaisel!
Ai nii juu ja sit viäl semmone juttu. Kyl mua sit naurutti ja mourutti ku kuulin että palvelijalt tultti useemma kertta kysymää et onk munt jo leikattu? Leikattu? Ei kai mult mitää pallei olla pois ottamas? Kyl nee mul iha viäl on ja toimiva ovatki. Et kaikil tiaroks et kyl mää ole viäl iha oikkia kolli enkä mikkä kuaropoik.
Et tämmöttis meil Turuus.
Turokki sit oikke repäs ja järkkäski piänimuatose näyttely iha tonne Metsämäkke joka on tunnettu ravirata tääl meil Turuus päin. Onneks mua ei moisee rakennuksee täl kertta viätty, sil määhä pelkkää hevosi nii maan piruste, niiku mä joskus kertosi teil? Hippofobiakski sitä sanotaa. No jokatapaukses, meirän neiti ol sit nii pal pesty ja puunattu et hänen piti lähtee sinne sit edustamaa.
Lauantaina oliva naise sit hyvis ajois paikan pääl. Muutama tuttuki näkys eläinlääkärin jonos ja Suralt katotti iha kynnetki, olik ne leikattu nii ku kuulus. No kyl ne oli. Sit mentii ettimää häkkipaikka ettekä kyl ikän usko, mihi meirät coonit oli nakitettu? Semmosse pirun kylmää ja pimeesee kopperoon, ku me ei kuulemma mahruttu hallin pual ku mee ollaa nii isoi. Oven yläpualel luki RAVIPUBI mut ne kaik baaritiski oliva koottu pois häkkien tiält. Voi jessus mää vaa sanon. Oli siäl sit muutama persialainenki, mut nee ny tarkenee misä vaa turkkins kans. No jos iha totta puhutaa ni kyl meeki tarjetaa, ei siin mittää. Sinne se meirän neirin häkki sit sisustetti SOL- olut taulun alle. Onneks aurinko lämmitti sitä häkki eres visuaalisest. Palvelija harmittel ku hänel ei ollu villapaitta pääl.
 |
| Kuva: Riitta Salmi |
 |
| Sura paneelis. Kuva: Sirpa Saari |
 |
| Kuva: Sirpa Saari |
Paneelis sit olivatki jännät paikat. Siäl oli yhteensä neljä pentua joista kolme ol coonia ja yksi pyhä pirma. Sit kuuluttaja kuulutti mikrofoonisse ett kaks penttu on saanu ääni. Se toinen oli meirän Sura ja se toinen ol pyhä pirma. Ja sit selvis et se piän, valkone ja nii piru pörröne pirma voitti. Kyl Sura sit yhde äänen sai, omalt tuamarilt. Et simmone päivä see sit oli.
 |
| Sura Metsämäes. Kuvan on ottanu turkulaine Nina Nuutinen. |
Sunnuntaina oliki sit jo iha eri ääni kellos. Mää en viite teil nyt noit pissa- ja kakkajuttui sen enemppä kertto, mut mun vanhat sinise näytelmäverhot otettii pyhäpäivän käyttöön. Palvelija muutti samalla häkinki pois siält kopperost ja me menttiki siihe pirmoje rivisse, mis torellise tähre majailiva. Kyl siin sit oli kissoi iha sipeeriast saakka ja sit semmone kikkarakarvane tul Suran naapurii, reksiks sanotaa. Siäl me sit tarjettii iha hyvi.
Tuamarina oli myäs mun vanha tuttu Elena Zagorskaya. Hän on munt kattonu joskus vissii pariinkki kertta. Hän pöyhötti Suran turkki oikke kunnol, ja kyl meit sit taas onnisti ku tyttö sai arvosteluks EX 1. Teepeevalinnat oliva sit myähemmi ja siäl oli yhteens kuus lapsukaist, kaik yhes koos. Eihä meirän Sura mittää siel menestyny, ei pelkäl kool kattokaas voita. Sellanen turkkilainen vani sitte pönkes paneeliin. Se onki iha viaras rotu mul. Ja arvaatteekte kuka sit hei hei hei, voiton vei? No se pyhä pirma. Hän on kyl iha voittamaton, ainaki mun miälest. Onneks olkko vaa hänel, piänel kaunokaisel!
Ai nii juu ja sit viäl semmone juttu. Kyl mua sit naurutti ja mourutti ku kuulin että palvelijalt tultti useemma kertta kysymää et onk munt jo leikattu? Leikattu? Ei kai mult mitää pallei olla pois ottamas? Kyl nee mul iha viäl on ja toimiva ovatki. Et kaikil tiaroks et kyl mää ole viäl iha oikkia kolli enkä mikkä kuaropoik.
Et tämmöttis meil Turuus.
 |
| Kuva: Sirpa Saari |
18. huhtikuuta 2015
Pet Expo 11-12.4.2015/ Lunan näytelmät
Ola`! (tämä on portugalia ja tarkoittaa hei)
10.4.2015 PERJANTAI
Taas olemme yhtä kokemusta rikkaampana, sillä kotiväkemme päätti lähteä Helsinkiin Pet Expo- messuille, jossa järjestettiin Rurokin järjestämä kissanäyttely. Toteutimme hyväksi todettua kaavaa, eli lähdimme matkaan jo perjantaina. Minulle puettiin Thundershirt- paita päälle ja ei muuta kuin boxiin, boxi autoon ja nenä kohti Helsinkiä. Ei se automatka kuitenkaan ihan huoletta sujunut, mutta sanotaan näin että melko näpsäkästi päästiin hotellille. Minua ei olisi edes huvittanut lähteä, mutta mitä nyt ei äiti lapsensa eteen tekisi?
Hotellimme oli tuttu ja turvallinen ja meillä taisi olla melkein sama huonekin kuin viimeksi. Ja mikäs muukaan meitä siellä huoneessa odotti, kuin ihanan pehmeä ja meren sininen nojatuoli! Tässä onkin hyvä rentoutua ja kärsiä vähäsen jet lagista; onhan täällä suuressa maailmassa meno aivan erilaista.
Huomenna minulla olisi vapaapäivä. Ihanaa. Minut on ilmoitettu areenalle vasta sunnuntaiksi, joten saan ottaa rennosti. Niinpä minä jäinkin lauantaiaamuna nojatuoliin kököttämään kun kaikki muut lähtivät messariin.
12.4.2015 SUNNUNTAI
Tänään oli sitten SE JÄNNITTÄVÄ päivä. Automatka messariin sujui ihan kivasti, pienet kuolajojot tosin tuli töträttyä eläinlääkärin käteen. Sitten vaan häkeille ja yritin tehdä oloni kotoisaksi. Tuomarina minulla oli tänään Robert Lubrano Italian maasta. Hän oli meille kaikille ihan uusi tuttavuus.
Arvosteluksi sain EX 1 CACIB ja elämä hymyilee kilpaa kanssani. Tämä kyllä riittää minulle oikein hyvin, sillä samalla kun sain sertini, niin "jämähdin." Seuraavaksi sitten pitäisi nimittäin lähteä ulkomaille. Huh, huh, sieltähän minä juuri tulin.
10.4.2015 PERJANTAI
Taas olemme yhtä kokemusta rikkaampana, sillä kotiväkemme päätti lähteä Helsinkiin Pet Expo- messuille, jossa järjestettiin Rurokin järjestämä kissanäyttely. Toteutimme hyväksi todettua kaavaa, eli lähdimme matkaan jo perjantaina. Minulle puettiin Thundershirt- paita päälle ja ei muuta kuin boxiin, boxi autoon ja nenä kohti Helsinkiä. Ei se automatka kuitenkaan ihan huoletta sujunut, mutta sanotaan näin että melko näpsäkästi päästiin hotellille. Minua ei olisi edes huvittanut lähteä, mutta mitä nyt ei äiti lapsensa eteen tekisi?
Hotellimme oli tuttu ja turvallinen ja meillä taisi olla melkein sama huonekin kuin viimeksi. Ja mikäs muukaan meitä siellä huoneessa odotti, kuin ihanan pehmeä ja meren sininen nojatuoli! Tässä onkin hyvä rentoutua ja kärsiä vähäsen jet lagista; onhan täällä suuressa maailmassa meno aivan erilaista.
12.4.2015 SUNNUNTAI
Tänään oli sitten SE JÄNNITTÄVÄ päivä. Automatka messariin sujui ihan kivasti, pienet kuolajojot tosin tuli töträttyä eläinlääkärin käteen. Sitten vaan häkeille ja yritin tehdä oloni kotoisaksi. Tuomarina minulla oli tänään Robert Lubrano Italian maasta. Hän oli meille kaikille ihan uusi tuttavuus.
Arvosteluksi sain EX 1 CACIB ja elämä hymyilee kilpaa kanssani. Tämä kyllä riittää minulle oikein hyvin, sillä samalla kun sain sertini, niin "jämähdin." Seuraavaksi sitten pitäisi nimittäin lähteä ulkomaille. Huh, huh, sieltähän minä juuri tulin.
16. huhtikuuta 2015
14. huhtikuuta 2015
Pet Expo 11-12.4.2015/ Suran Showt
Tervehdys!
10.4.2015
Taas olemme yhtä kokemusta rikkaampana, sillä kotiväkemme päätti lähteä Helsinkiin Pet Expo- messuille, jossa järjestettiin myös Rurokin järjestämä kissanäyttely. Toteutimme hyväksi todettua kaavaa, eli lähdimme matkaan jo perjantaina. Hotellimme oli tuttu ja turvallinen ja meillä taisi olla melkein sama huonekin kuin viimeksi. Ja mikäs muukaan meitä siellä huoneessa odotti, kuin ihanan pehmeä ja meren sininen nojatuoli! Tässä onkin hyvä rentoutua ja kärsiä vähäsen jet lagista; onhan täällä suuressa maailmassa meno aivan erilaista.
11.4.2015 LAUANTAI
Voi että olimme kaikki aivan uupuneita aamulla, sillä Luna ja minä remusimme ihan sikana yöllä. Tai oikeammin aamuyöllä. No minkäs teet, kun tuollaisessa tuolissa nukkuessa pärjää puolta vähemmillä unilla ja sitten jaksaa taas...vaikka vähän remuta. Aamiaisen jälkeen minä lähdin matkaan ja Luna jäi hotellille rentoutumaan.
Löysimme suureen Helsingin messukeskukseen varsin helposti, olihan se palvelusväelle tuttu paikka entuudestaan. Eläinlääkäriin jonotus ulottui ulos asti ja tomera mies jakoi ihmisille kulkulupia, sillä eihän halleissa niin vaan kävellä ilman lupaa. Tapasin jonossa sisarpuoleni Cecilian, joka oli ekakertalainen näyttelyssä. Eläinlääkärintarkastuksesta pääsin heittämällä läpi ja sitten alkoikin se riemujen riemu. Enpä ymmärrä miten näytteilleasettajat olivat ajatelleet että mahdumme häkeille, sillä kakkoskategoria oli jo täysin varattu joten meidän oli tungettava itsemme sinne minne mahdumme. Naapurimme näyttivät totista naamaa, mutta minkäs teet? Paikkojen varaaminen ei vain onnistunut heti huomiseksi, mitä ilmeisesti naapurimme olivat suunnitelleet. No, emme välittäneet jäätävästä ilmapiiristä. Meitä on niin moneen junaan.
Tuomarina minulla oli Kristiina Rautio. Hän ei ole meidän perheen kissoja koskaan aikaisemmin arvostellut, vaikka palvelijani on kolunnut näyttelyitä jo viisi vuotta. Kerta se ensimmäinenkin. Tämä paremmin Millana tunnettu tuomari käytti myös tänään käänteistä järjestystä ja se tarkoitti sitä että minä olin viimeinen kissa tuomarin pöydällä. Sitten me......odottelimme....ja odottelimme....ja....odottelimme. Iltapäivällä - ihanaa- aikamme vihdoin koitti!
Arvosteluksi saimme EX 1. TP- valintoihin pääsimme myös, mutta voiton vei toisenrotuinen pieni ja valkoinen. Hänestä tuli myöhemmin iltapäivällä BIS; joten en huonolle hävinnyt :-D
12.4.2015 SUNNUNTAI
Sunnuntai olikin paljon leppoisampi päivä. Ensinnäkin kissoja oli todella paljon vähemmän, joten tyhjiä häkkirivejä oli siellä sun täällä. Minä pääsin suoraan pelipaikalle, mutta Luna- äiti tuli eläinlääkärin tarkastuksen kautta. Saimme häkkipaikat onneksi todella lähekkäin.
Tuomarina minulla oli Tellervo Kass. Hän on arvostellut isäni joskus samaisilla Pet Expo- messuilla muutama päivä sitten. Niinpä sitten terhakkaana osallistuin näyttelyttämiseen. Sain arvosteluksi EX 1. Tuomarin paras- valintaan kutsu kävi myös ja taas minua vastassa oli pieni ja valkoinen- ei kuitenkaan sama tapaus kuin eilen- ja ilokseni Tellervo Kass valitsi minut, joten jännittävää, pääsin paneeliin! Voi vitsit!!! Näin ollen arvosteluksi tulikin EX 1 NOM.
Paneelissa minä en kylläkään saanut yhtäkään ääntä. Pieni ja valkoinen keräsi miltei kaikki äänet ja oli tänäänkin BIS! Vähän niinkuin minä Kirkkonummella. Mutta voi hitsi, miten hauska viikonloppu oli takanapäin, kaikin tavoin.
10.4.2015
Taas olemme yhtä kokemusta rikkaampana, sillä kotiväkemme päätti lähteä Helsinkiin Pet Expo- messuille, jossa järjestettiin myös Rurokin järjestämä kissanäyttely. Toteutimme hyväksi todettua kaavaa, eli lähdimme matkaan jo perjantaina. Hotellimme oli tuttu ja turvallinen ja meillä taisi olla melkein sama huonekin kuin viimeksi. Ja mikäs muukaan meitä siellä huoneessa odotti, kuin ihanan pehmeä ja meren sininen nojatuoli! Tässä onkin hyvä rentoutua ja kärsiä vähäsen jet lagista; onhan täällä suuressa maailmassa meno aivan erilaista.
11.4.2015 LAUANTAI
Voi että olimme kaikki aivan uupuneita aamulla, sillä Luna ja minä remusimme ihan sikana yöllä. Tai oikeammin aamuyöllä. No minkäs teet, kun tuollaisessa tuolissa nukkuessa pärjää puolta vähemmillä unilla ja sitten jaksaa taas...vaikka vähän remuta. Aamiaisen jälkeen minä lähdin matkaan ja Luna jäi hotellille rentoutumaan.
Löysimme suureen Helsingin messukeskukseen varsin helposti, olihan se palvelusväelle tuttu paikka entuudestaan. Eläinlääkäriin jonotus ulottui ulos asti ja tomera mies jakoi ihmisille kulkulupia, sillä eihän halleissa niin vaan kävellä ilman lupaa. Tapasin jonossa sisarpuoleni Cecilian, joka oli ekakertalainen näyttelyssä. Eläinlääkärintarkastuksesta pääsin heittämällä läpi ja sitten alkoikin se riemujen riemu. Enpä ymmärrä miten näytteilleasettajat olivat ajatelleet että mahdumme häkeille, sillä kakkoskategoria oli jo täysin varattu joten meidän oli tungettava itsemme sinne minne mahdumme. Naapurimme näyttivät totista naamaa, mutta minkäs teet? Paikkojen varaaminen ei vain onnistunut heti huomiseksi, mitä ilmeisesti naapurimme olivat suunnitelleet. No, emme välittäneet jäätävästä ilmapiiristä. Meitä on niin moneen junaan.
Tuomarina minulla oli Kristiina Rautio. Hän ei ole meidän perheen kissoja koskaan aikaisemmin arvostellut, vaikka palvelijani on kolunnut näyttelyitä jo viisi vuotta. Kerta se ensimmäinenkin. Tämä paremmin Millana tunnettu tuomari käytti myös tänään käänteistä järjestystä ja se tarkoitti sitä että minä olin viimeinen kissa tuomarin pöydällä. Sitten me......odottelimme....ja odottelimme....ja....odottelimme. Iltapäivällä - ihanaa- aikamme vihdoin koitti!
12.4.2015 SUNNUNTAI
 |
| Hyvää huomenta, maailma! |
Sunnuntai olikin paljon leppoisampi päivä. Ensinnäkin kissoja oli todella paljon vähemmän, joten tyhjiä häkkirivejä oli siellä sun täällä. Minä pääsin suoraan pelipaikalle, mutta Luna- äiti tuli eläinlääkärin tarkastuksen kautta. Saimme häkkipaikat onneksi todella lähekkäin.
Tuomarina minulla oli Tellervo Kass. Hän on arvostellut isäni joskus samaisilla Pet Expo- messuilla muutama päivä sitten. Niinpä sitten terhakkaana osallistuin näyttelyttämiseen. Sain arvosteluksi EX 1. Tuomarin paras- valintaan kutsu kävi myös ja taas minua vastassa oli pieni ja valkoinen- ei kuitenkaan sama tapaus kuin eilen- ja ilokseni Tellervo Kass valitsi minut, joten jännittävää, pääsin paneeliin! Voi vitsit!!! Näin ollen arvosteluksi tulikin EX 1 NOM.
Paneelissa minä en kylläkään saanut yhtäkään ääntä. Pieni ja valkoinen keräsi miltei kaikki äänet ja oli tänäänkin BIS! Vähän niinkuin minä Kirkkonummella. Mutta voi hitsi, miten hauska viikonloppu oli takanapäin, kaikin tavoin.
7. huhtikuuta 2015
3. huhtikuuta 2015
Pääsiäisen viettoa
Oikein ihanaa ja rauhallista pääsiäisen aikaa Sinulle!
Kun tulee pääsiäinen,
niin silloin alkaa kevät.
Pienet kissat valkoisina pajuun kiipeilevät.
Muutakin on kummaa;
kukko helttapäinen munii munat koreat,
kun on pääsiäinen.
– Aale Tynni –
niin silloin alkaa kevät.
Pienet kissat valkoisina pajuun kiipeilevät.
Muutakin on kummaa;
kukko helttapäinen munii munat koreat,
kun on pääsiäinen.
– Aale Tynni –
1. huhtikuuta 2015
Leoless - pehmeä ja rento läsnäolo-oppi
 |
| Leoless on uusi ja voimaannuttava terapeuttinen hoitomuoto joka on nyt mahdollista keskellä arkipäivän kiireitä. Leo on tavattavissa Raision Myllyssä keskiviikkoisin klo 19-21 Mustissa ja Mirrissä. |
 |
| Voit kertoa Leolle murheitasi, hän kyllä kuuntelee. Jos asiat ovat oikein pahasti, hän saattaa jopa tuhahtaa. Hinta nyt vain 1,-/ murhe. |
 |
| Jo pelkkä Leoless- läsnäolo rauhoittaa. Seisoskelu hänen vieressään nyt vain 1,-/ minuutti. |
 |
Viimeisenä
hoitokeinona sylihoito Tosi Väsyneille. Hinta nyt vain 30,-/
10minuuttia. Saat mukaasi kauniin valokuvan, josta on iloa sinulle vielä
pitkään. Lisäksi kymmenminuuttisen rankan Leoless- hoidon jälkeen olosi
on keventynyt, rentoutunut ja hyväntuulinen. Kannattaa tulla
kauempaakin! Nähdään vielä tänään!  (Toim.huom. Aprillia aprillia syö silliä juo kuravettä päälle! ) |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)