Valokuvien ja tekstien kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

30. lokakuuta 2015

29. lokakuuta 2015

Pojat on poikia

Huomentapäivää!

Tässä uusimmat kuvat pojistani Waldosta ja Smokiesta. Kyllä pojat ovat poikia, katsokaa vaikka!

Nassikkapainia.

Waldo, kaunis valokuvauksellinen pieni herra.

Smokie ottaa rennosti jo nuorena. Rento lootusasento ja sitten poseerataan!
Minä, isä Leo,  kun alan olemaan jo vähän vanaha, niin pitänee todeta että toivottavasti nämä nimet menivät nyt oikeinpäin. Minusta tämä ruskia oli Smokie mutta toisaalta tuo sinitabby olisi oikein hyvä Smokie. Kuka tässä nyt on Smokie ja kuka ei? Vanahalla männöö pää sekaasi. Kuvat pojista on nakannut taas Laurilan Pirjo. Terveisiä Fanni- äidille ja lapsosille. Isä odottaa jo joulua.

Terveisin Isä Leo


Tässä vielä Globels- kissalan facebooksivut: paina tästä

23. lokakuuta 2015

Fannin pennut kasvaa ja kasvaa

Tervehdys!

En malta laittaa teillekin näytille näitä ihania valokuvia, joita näin lapsosistani tällä viikolla. He ovat jo kasvaneet ja silmätkin auenneet!

Tässä pieni kilpparityttö, oikea liekkinaama <3



"Dior" on tämän kauniin sinikilpparitytön nimi.

No tässä on Isin Pikku Tyttö. Ihan samanlainen merkki päässään, kuin meidän Suralla! Se on tuo punainen aatelinen väritäplä.

Tämän komena pojan nimi on "Smokie"

"Smokie" on ruskeatabby poika. Pentueen toinen poika.

Olen aika syötävän söpö! Poika olen minäkin <3

"Rosa" Kilpparityttö tämäkin ja niin suloinen.
Tämmöisiä pentuja siis kasvaa ja kehittyy! Ilahduttavia nuo kilpparityttöset, en voi muuta sanoa ja pojatkin ovat niin töötevän oloisia.

Kaikkea hyvää lapsille ja Fanni- äidille!

Toivoo LEO
Mitä, eiks nyt olekaan vappu??? Eikun piru vie; sehän on se HALLOVEENI viikon päästä. APUA! Mä pelkään noitia ja nauravia kurpitsoja.

Kuvat: Pirjo Laurila

14. lokakuuta 2015

Mökin laittaja


Nytpä tahdon olla ma,
pienen mökin laittaja.
Seinät kun saan valmihiksi,
toisen pään teen kammariksi,
päähän toisen pirttisen,
sievän, hauskan puhtoisen.
***

12. lokakuuta 2015

Mörri-Möykky


Korpikuusen kannon alla on Mörri-möykyn kolo.
:,:Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.:,:
Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
:,: pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. :,: 
 ***

Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla.
:,: Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla. :,:
Tiu tau tiu tau 
tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
:,: pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. :,: 

Sanat: Marjatta Pokela
 ***

Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin
:,: pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin :,:
Tiu tau tiu tau 
tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
:,: pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. :,: 
 ***

Vaan eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa,
:,: eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta. :,:
Tiu tau tiu tau 
tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
:,: pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla. :,: 
 ***

10. lokakuuta 2015

Päivänokosilla

Missä Leo on? Oletko nähnyt Leoa? Nämä kysymykset kuulen usein....Koska minulla on oma salainen piilopaikkani...Minä en toki mahdu piiloutumaan apteekkarin lipastoon, mutta olen keksinyt sen sijaan ihan muuta...

Nimittäin röyhelölakanat peittävät alleen vaikka mitä.



Kukkuu, kukas se täällä majailee? Olen ihastunut tähän muoviseen sängynaluslaatikkoon. Se on ihan minun kokoiseni ja tämän päällä on mukava kölliä.

Mutta katsokaa mitä  laatikossa on! Minun ikiomat ruusukkeet! Siinä on rosettia kerrakseen...Joku laskee lampaita, mutta minä lasken yleensä aina ruusukkeita ja sitten nukahdan. Kaikki ovat olleet tähän asti tallessa!


8. lokakuuta 2015

Taikatemppu

Oletteko nähneet, miten maine coon katoaa apteekkarin lipastoon? Jos ette, niin tämän luettuanne olette...

Meidän Suralla on nimittäin tällainen alitajuinen into kadota tuonne lipastoon. Laatikoita on monia, joten on aina yhtä jännittävää arvuutella, missä laatikossa hän on. Hän harrastaa tätä hupia erityisesti silloin, kun palvelusväkemme on pois, mutta saattaa kyllä viihdyttää meitä muita ihan koko perheen läsnäollessa.

Ta daa! Tässä tämä salaperäinen lipasto:

Koko perhe poseeraa apteekkarin lipaston päällä. Mukana menossa myös SamoVaari.

Arvaatkaapas, missä on Sura?


 Auenneet laatikot kertovat tarinaansa siitä, että taas ollaan leikitty piilosta.

Yllätys yllätys, tyttö löytyi!

6. lokakuuta 2015

Fannin pennut esittäytyvät

Tämä on suoraa jatkoa postaukseen "Kun Leo tapasi Fannin" .

Globel`s kissalaan on syntynyt 30.9.2015 kuusi pentua. Äiti on Godfather`s Francine eli Fanni ja minä, Vuorensinen Baloo eli Leo olen isä. Ihan kuin vääntäisin rautalangasta?! :-) Pentue on kissalan ensimmäinen maine coon- pentue ja heidän oma kirjaimensa on K eli kuuluvat K- pentueeseen. Kuvat on ottanut Pirjo Laurila.

Pentueeseen syntyi neljä tyttöä ja kaksi poikaa.

Ruskeakilpparityttö.

Ruskeatabby poika.

Sinikilpparityttö.

Sinitabbypoika.

Ruskeakilppari tyttö. Huomaatkaa ISÄN merkki päässä. Tuo hohtavan punainen kaunis täplä, josta jokainen tietää, että se on MUN tyttö!

Ruskeakilpparityttö. Hänellä on myös veikeän punaiset kasvot ja ISÄN punaista on periytynyt...
 Globel`s kissalan sivut löytyvät täältä: Globel`s kissala


4. lokakuuta 2015

Kun Leo tapasi Fannin

Syyskuun viimeisenä päivänä sain kuulla ilouutisen, että kesäheilani Fanni on synnyttänyt kuusi pentua maailmaan. Kuusi! Se on kuulkaas minun ennätykseni penturintamalla. Kaikki oli kuulemma sujunut oikein hyvin ja Fanni on esimerkillinen äiti. Mutta tsot tsot, älkää nyt innostuko. Nämä olivat myös viimeiset pentuni maailmalle. Viimeiset. Uusia treffikutsuja ei oteta enää vastaan :-D Statukseni on nyt Setämies.

Mutta takaisin Fanniin. Tämän salaperäisen Godfather`s Francinen eli Fannin tapasin ensimmäisen kerran Tampereella. Minä luulin aluksi, että minua viedään kissanäyttelyyn, mutta kas kummaa, vaihdoin autoa ja jouduinkin pienen vauvan kanssa takapenkille ja niin minua vietiin suoraan hääsviittiin. Siellä minua odotti Fanni! Hän olikin varsin mukava neiti ja ystävystyimme melko nopeasti. Hän on yhtä tyylikäs kuin nimensäkin.
Godfather`s Francine aka Fanni. Kuva: Pirjo Laurila.
Nukuimme vierekkäin, söimme ruokaa samasta kupista ja leikimme yhdessä vesileikkejä. ( Meitä kun yritettiin myös viihdyttää hääseremonioiden aikaan. ) Melkein viikon minä siellä neitiä viihdytin, mutta mitään sen suurempaa emme saaneet aikaan. Kyllä se on kattokaas niin, että jos minun pitää valita tuoretta sydäntä kuppiin tarjoiltuna ja hemaiseva neito, niin kyllä minä jo tässä iässä valitsen sen sydämen. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Ja he näköjään tiesivät, että sydän on myös lempiruokaani. Kesällä Fanni aloitti juoksun uudestaan. Hän taisi rakastua!! Halusi tavata meikäläisen uudestaan!

Tässä tapauksessa toinen kerta toden sanoo. Nimittäin kesällä sitten olin kaikessa rauhassa mökilläni lomailemassa ja olin karistanut kaikki naisasiat mielestäni. Söin päästäisiä aamupalaksi, nypin havunneulasia turkistani ja varpaanväleissäni kasvoi sammalta. Aloin muistuttamaan Metsän Peikkoa teroittaessani kynsiä kallioon. Sitten soi puhelin. Oli lauantai- ilta ja Fanni kaipasi minua. Hän oli muuttanut Poriin ja eihän täältä meidän mökiltä ollut sinne pitkä matka. Minua vähän nolotti ne kaikki sammaleet ja risut ja männynkävyt, mutta palvelijani kampasi suurimmat pois ja niin minua lähdettiin viemään sateisena lauantai-iltana treffeille. Siellä tämä tyylikäs leidi minua odotteli ja niin mökkilomani keskeytyi muutamaksi päiväksi. Seuraavalla viikolla minut palautettiin samaan paikkaan kaikkeni antaneena .
Leo lähdössä häihin kotoisasti mökiltä.  Morsiamelle on jo kimppukin valmiina.
Näin siis saivat alkunsa nämä kuusi suloista naperoa. Syksyn lapset ovat syntyneet. Kaikkea hyvää heille ja esimerkilliselle Fanni- äidille <3

Toivoo Leo- iskä.