Suran suhinat Kirkkonummella

6.3.2015 PERJANTAI ESPOO

Lähdimme matkaan perjantaina iltapäivästä. Minä matkustin vielä pienessä Atlaksessa, olenhan vasta pentu. Äiti oli puettu johonkin ihme paitaan, mutta koska minä olen isääni tullut, olen reipas matkustelija enkä ole pienestä parituntisesta moksiskaan.

Hotellihuone oli paaaaljon suurempi kuin Lahdessa ja jotenkin viihtyisämpi. Tästä nojatuolista tuli heti meidän suosikkimme! Miten mukavaa siinä olikaan torkkua...

Sitten valmistauduimme viikonlopun tulevaan koitokseen...

Hemaiseva seksikäs pörröpää, tahdon sun pörröäs pörröttää...

7.3.2015 LAUANTAI Kirkkonummi

Aamu näyttäytyi Uudellamaalla harmaana ja tuulisena. Lähdimme ajelemaan hotellilta kohti Kirkkonummen Masalaa. Ihme, että navigaattori ohjasti meidät taas vähän omituisesti, mutta löysimme kuitenkin perille. Tiethän ovat tuolla päin Suomea selkeät ja suorat.

Eläinlääkärintarkastus oli nopeasti ohi ja jonotus sujui sulavasti. Häkkipaikan sai itse valita, eikä rotuja oltu määritelty edes kategorioittain. Siispä valitsimme kaksi vierekkäistä paikkaa ja häkkien sisustus alkoi.

Viimekerrasta olikin hetki aikaa. Sehän oli Lahdessa tammikuun lopussa, kun minä olin nippa nappa pentuluokkaikäinen.

Tuomarina oli lauantaina Marjatta Koskenkangas,  joka oli minulle entuudestaan tuttu. Ensinnäkin hän varmisti Lahdessa värintarkastuksessa että minussa ei ole hopean häivääkään kuten äidissäni ja toisekseen hän arvosteli minut samaisessa paikassa elämäni ensimmäisen kerran.Nyt olikin hauska tavata hänet jälleen. Sain paljon kehuja ja arvostelussa EX 1.

TP- valinnassa oli vastassa kaunis norjalainen metsäkissa, mutta Marjatta valitsi minut! Ei voi olla totta! Minä olin matkalla paneeliin elämäni ensimmäisen kerran. Todella jännittävää.

Ja kun tämä HOOHETKI vihdoin viimein koitti, minua vietiin kuin pässiä narussa. Lopulta ymmärsin jujun ja poseerasin siellä muiden kauniiden pentujen joukossa kuin diiva ikään. Lopulta kävi niin, että minusta tuli Best in Show! Olin ihan hämilläni mutta kotiväkeni oli vielä enemmän...Huh huh mikä tuuri :-) Loppujen lopuksi sain arvosteluksi siis EX 1 NOM BIS.

Sura paneelissa.

Tämä oli ensimmäinen kerta koko meidän perheelle ja olimme kaikki todella iloisia, kiitollisia sekä myös hämillämme. Voitto tuli kirjaimellisesti kotiin vaikka vastassa oli todella kauniita kategoria kakkosen pentuja. Mutta "meirän Sura voitti."

8.3. SUNNUNTAI Kirkkonummi

Sunnuntaipäivät ovat siitä kivoja, että voimme porhaltaa suoraan näyttelypaikalle ilman eläinlääkärin tarkastusta! Niin teimme nytkin. Uusi päivä ja uudet kujeet. Eilinen voittoputkeni vielä hymyilytti meitä kaikkia ja olimme siitä edelleen iloisia ja kiitollisia.
Tänään tapasin myös päivälleen nuorisoluokkaan ikänsä puolesta kuuluvan ja osallistuvan isosiskoni Neean, joka olikin kasvattanut häntää oikein urakalla sitten viime näkemän. Tyttö oli muutenkin kaunis kuin mikä.

Tuomarina meillä molemmilla oli entuudestaan vieras Landsen Kasia. Hän arvosteli minut EX 1.

TP- valinnassa meillä oli vastassa kaksi muuta pentua. Kasia valitsi kuitenkin minut ja olimme ihan ällikällä lyötyjä. Sain mustan kissamedaljongin kaulaani. Olin taas matkalla paneeliin. Kuulin myös, että niin on äitini Lunakin. Voi että mitä tyttöenergiaa näin naistenpäivänä!

Sura paneelissa. Kuva: Pirjo Kiviniemi.

Paneelissa minun kanssani oli muutama muukin upea pentu. Minä poseerasin taas ja yritin parhaani...Lopulta tuomareiden äänet menivät tasan 2-2. Vastassa oli pörröinen pyhä birma. Lopulta Martti Peltonen teki ratkaisevan valinnan ja minä voitin! Toista kertaa tänä viikonloppuna olin BIS! Hui hitsit, miten hienoa! EX 1 NOM BIS! Kaksinkertainen voitto kotiin.

Tuomari Peltonen arvioi tilannetta kumpi voittakoon...

Kyllä tuli positiivista energiaa oikein urakalla, meille kaikille. Kotosalla sitten yritimme epätoivoisesti ikuistaa pientä voittajaa.

Lunan näytelmät Kirkkonummella

6.3.2015 ESPOO

Naisväki ja heidän palvelijansa lähtivät matkaan hyvissä ajoin iltapäivällä. Lunalle oli ostettu oikea paita matkustelua varten, nimeltään Thundershirt. Tämän tarkoitus on pitää paha olo ja paha mieli pois matkan aikana ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Noh, minulle tulee lähinnä mieleen vanhanaikainen skitsofreenikkojen kapalohoito, mutta olkoon. Jos se tehoaa niin tehoaa :-) Minä jäin taas kotimieheksi ja minulle oli tilattu tänne omat hovihoitajat.

Menomatka pääkaupunkiseudulle sujui leppoisissa merkeissä ja ensimmäiset merkit Lunan pahoinvoinnista tulivat esiin vasta kun pysähdyimme tankkaamaan. Siltikin hän sai aikaiseksi vain muutaman tipan kuolaa, joten kyllä tuossa ihmepaidassa jotain taikaa on!

Hotellissa sitten valmistauduimme viikonlopun tulevaan koitokseen...

Hotellihuoneen nojatuoli, se paras tuoli. Lepoa ottamassa Luna ja Sura.

 7.3.2015 LAUANTAI Kirkkonummi

Aamu näyttäytyi Uudellamaalla harmaana ja tuulisena. Lähdimme ajelemaan hotellilta kohti Kirkkonummen Masalaa. Ihme, että navigaattori ohjasti meidät taas vähän omituisesti, mutta löysimme kuitenkin perille. Tiethän ovat tuolla päin Suomea selkeät ja suorat.

Eläinlääkärintarkastus oli nopeasti ohi ja jonotus sujui sulavasti. Häkkipaikan sai itse valita, eikä rotuja oltu määritelty edes kategorioittain. Siispä valitsimme kaksi vierekkäistä paikkaa ja häkkien sisustus alkoi.

Viimekerrasta olikin aikaa. Sehän oli Hyvinkäällä viime vuoden toukokuussa ja siinä ajassa on tapahtunut vaikka mitä. Luna on tullut äidiksi, ollut juoksujakin monta kertaa ja nyt pitäisi sitten bikinit päällä edustaa ja olla niin pal hienona :-)

Tuomarina oli lauantaina Steven L. Jones, joka oli meille entuudestaan tuttu. Hänet muistetaan ikuisesti siitä, että hän piti aikoinaan Leosta ja nominoi hänet paneeliin Tallinnassa jokunen vuosi sitten. Lunassa ja siinä punaisessa isossa punatulkussa ei ole kyllä mitään samaa, mutta olipahan minut ainakin puhtaaksi pesty :-) Steven käsitteli Lunaa rauhallisesti ja kyllä tyttöä jännitti!

Päivän väri: HOPEAN HARMAA :-) Luna ja Steven.

Herranjestas mitä touhua! Onneksi hän on rauhallinen luonteeltaan ja kaikki sujui hyvin. Arvostelussa sain EX 1 CAC CH eli valmistuin Championiksi! Jee! Vihdoin viimein.Jatkoon en kuitenkaan päässyt sillä voiton vei kaunis ja kokenut GIC- titteliä tavoitteleva lumienkeli eli Anni.

8.3. SUNNUNTAI Kirkkonummi

Sunnuntaipäivät ovat siitä kivoja, että voimme porhaltaa suoraan näyttelypaikalle ilman eläinlääkärin tarkastusta! Niin teimme nytkin. Uusi päivä ja uudet kujeet. Minä Luna olin tavallaan jo oman osuuteni tehnyt, sillä sain sen kaipaamani tittelin, mutta tänään olisi jälleen mahdollisuus hankkia uusi arvostelu jo seuraavaan luokkaan ja se luokkahan on Champion!

Tuomarina oli Marie Rihova. Hän katseli minua pitkään ja kirjoitti arvostelua, ja tällä kertaa minä pääsin jatkoon. Sain arvosteluksi EX 1 CACIB.

Luna ja Marie.

Tämän jälkeen tämä minulle eilisestä tuttu lumienkeli Anni oli minua vastassa jatkoon menemisestä, ja sitten tapahtuikin jotain todella jännittävää. Marie valitsikin minut jatkoon! Tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten samat kissat ovat vastakkain eri päivinä ja jatkoon menee eri kissa tuomarista riippuen.

Luna oman palvelijansa venytyksessä.

Iltapäivällä oli vielä TP- valinnat. Vastassa siellä oli toisen rotuisia kategoria II kissoja. Ettekä ikinä usko mitä tapahtui??? Minä sain valkoisen kissamedaljongin kaulaani! Marie valitsi minut paneeliin! Tämä oli todellinen yllätys. ( Enhän minä siellä pärjännyt, mutta pääasia on iloinen osallistuminen.)

Minä olin tätä mieltä paneeliin pääsystä:

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Kotona sitten ihasteltiin näitä:

Kissanäyttely tiedossa!

Hip heijaa!

Taas on mitä odottaa. Nimittäin kissanäyttely! Meidän perheestä lähdetään Kirkkonummelle kahdeksi päiväksi. Tässä näette kutsun:

Jännityksellä odotamme, kenet saamme tuomariksi...

Järjestävä yhdistys on URK.

RUROK:in näyttely Kirkkonummella 28-29.12.2013

Vahvistuskirjeen lukeneena pitänee sanoa, kun väriryhmä vaihtui vitosesta kasiin, niin näköjään myös tuomarit vaihtuivat. Lunalla oli nimittäin molempina päivinä minulle entuudestaan tuntemattomat tuomarit M. Edström ja A. Nissen. Vanha kunnon Bjarne sentään arvosteli lauantaina MCO V ryhmän :-)

28.12.2013 LAUANTAI:  "Vaikeuksien kanssa voittoon"

Lähdimme ajoissa kukon laulun aikaan ajelemaan kohti Kirkkonummea. Ilma oli kamala. Vettä satoi ja oli varmaan vuoden pimein päivä. Navigaattori kyllä osasi ohjeistaa meitä keskelle ei mitään. Tie sen kuin pieneni vain ja kiemurainen hiekkatie ylämäkineen ja alamäkineen teki pienelle Lunalle pahan olon. Niin siinä kuulkaas kävi, että hän viime metreillä oksensi boksiin ja sen jälkeen kakkasi sinne. Jos olisi tullut kunnon ripulit, olisimme kääntyneet samantien kotiin, sillä en olisi saanut tyttöä pestyä millään. Mutta onneksi - hieno neiti kun on- hän ei sutannut itseään. Ja minä tietysti ajattelemattomana ajelin viime metrit reippaasti jotta varmasti päästään Linnanmäen vuoristoratatunnelmaan ja toisekseen annoin Lunan syödä ihan normaalisti ennen matkalle lähtöä. 
Ehdimme muuten pahimman ruuhkan alta pois. Eläinlääkärinjono tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan ja jotkut taisivat sanoa, että olivat odotelleet 40 minuuttia...

Tuomarina Michael Edström ja väriryhmässämme 12 coonia. Se oli aika paljon, sillä koko näyttelyyn oli ilmoittautunut 38 kyseisen rodun edustajaa. Toki aika moni oli ilmoitettu poissaolevaksi ja niitä tästä vähentänyt.  Luna oli 8 päivää yli nuortenluokan ikärajan 6 kk, joten hän meni isompiaan vastaan. Lisäksi meitä vastassa oli muuan Bertta, joka voitti meidät Turussa kepeästi pompaten suoraan paneeliin :-) Odotukset eivät olleet korkealla. Nuorten luokassa oli kaiken kaikkiaan 3 nuorta, kaikki tyttöjä. Yllättäen Luna voitti luokkansa ollen EX1 ja samalla BIV. Olimme todella yllättyneitä ja iloisia tästä. Vaikeuksien kautta voittoon ;-)

TP- valinnoissa paneelipaikka oli lähellä. Nuorissa oli  viisi osallistujaa ja Luna ylsi toiselle sijalle turkkilaisen päästessä paneeliin. Eipä me huonolle hävitty :-)

Loppupäivä sitten odoteltiin kotiin lähtölupaa. Kotona olimme tasan klo 20.00 ja huomen aamuna uudestaan...

Catza.netistä bongattu Lunan kuvat: Kuvaaja siis Heikki Siltala
 Lunan kuvat catzassa

29.12.2013 SUNNUNTAI:  "Tyttöenergiaa"

Lähdimme Lunan kanssa ihan kahdestaan ajelemaan kohti Kirkkonummea. Miehet jätettiin kotiin. Nyt olikin mukava tulla, kun ei tarvinnut jonottaa eläinlääkärintarkastukseen ja häkkikin oli valmiiksi sisustettu. Lisäksi ilma oli suotuisa, kuiva keli ja moottoritie oli kuuma. Luna oli pienellä dieetillä aamun ja se kyllä kannatti, sillä oksennusta ei tullut. Lisäksi ajoin toista reittiä, Siuntion kautta, joka oli parempaa tietä perille saakka.

Tuomarina oli tänään Aase Nissen ja hän aloitti arvostelun meidän väriryhmästämme. Nuorten luokassa ei ollut muita osallistujia ja Lunalle tuli arvosanaksi EX 1. TP- valinnoissa voiton vei joku valkoinen ja pörröinen ;-)

Kaiken kaikkiaan näyttelystä jäi kiva fiilis. Ehkäpä tästä jatkamme vielä Lahteen, kaksi päivää aikaa miettiä...Erityiseti mieltä lämmitti Lunan rauhallinen olemus koko näyttelyn ajan. Nyt vielä Portugaliin terveiset ;-)

Kirkkonummi kutsuu!

Nyt on kuulkaas semmoinen juttu että meidän pikkuneitiä taas viedään. Minä saan jäädä kuulemma kotimieheksi, vaikka mielellänihän minä sinne seuraksi lähtisin, mutta kun emännän mielestä on parempi olla ihan kotosalla vaan.

Eli Luna on ilmoitettu tänne:

Tuo yksi nimi on alleviivattu sen takia, että hän on Lunan tuomarina jompana kumpana päivänä...

Innolla odotamme, mitä tyttö tuo kotiin tullessaan. Ensimmäistä kertaa nuorten luokkaan :-)

Matkalla Supreme Championiksi/ Kirkkonummi 7.10.2012

Edellisestämme kissanäyttelystämme oli jo aikaa 7 kuukautta, sillä Leolla oli tähän mennessä tullut Turun näyttelyn jälkeen peräti neljä absenttia. Mutkia tuli matkaan, ehkä vähän liikaakin, mutta en halunnut luovuttaa, vaan ei muuta kuin näytille vaan.

Matkasimme Kirkkonummelle sunnuntaina yhden päivän näyttelyyn.

Tuomarina oli italiatar Hana Klein Gasbarri.

 Tuomarilla oli tapana, että hän halusi kaikki saman väriryhmän kissat häkkeihin, josta hän itse sitten nosti niitä pöydälle ja arvosteli. No kyllä vähän jännitti kun Leo oli tosiaan känkkis, että miten kaikki mahtaakaan sujua, mutta onneksi poika saatiin arvosteltua ja kehujakin tuli. Ainoastaan tuo käytös, tuo käytös...Loppupeleissä Leolla olisi ollut mahdollisuus vaikka TP- valinnoissa edetä, mutta eihän tuollaista kiukkukallea voinut paneeliin päästää. Niinpä tulokseksi tuli EX 1 CAGCIB ja olimme tästä kovin iloisia.

Uh huh...too food...

TP- valinnoissa oli monen monta urosta ringissä ja siitä johtuen tietysti valitseminenkin kesti. Muistan miten pidin Leoa hikikarpalot otsalla ja kun käänsin häntä vähäsen, kuului vaan tuff tuff ja sihinää ja kun käänsin toiseen suuntaan kuului vaan tuff tuff ja sihinää. Kolleja kun oli joka puolella :-) Yleisöstäkin joku jo hiukkasi että "Paljonko hei se painaa???" Hänkin ilmeisesti huomasi tukalan tilanteeni.

Ai miten niin, minä muka pahalla päällä? Älä silti ala hei MULLE...