SW- näyttely Turussa 13-14.4.2019

TUROK sai järjestettäväkseen tänä keväänä Scandinavian Winner- näyttelyn Turkuun. Kieltämättä viime syksyinen World Winner- näyttely Tampereella himmensi hieman tämän näyttelyn hohtoa - ainakin omalla kohdalla. Mutta kun se kerran tässä naapurissa oli, niin "pakkohan" sinne oli osallistua.

SW- näyttelyssä olimme viimeksi muutama vuosi sitten Helsingissä, jossa Sura sai ulkomaansertinsä. Tuossa linkissä lisää: SW 2016 .

Näissä suuremmissa näyttelyissä tuomarijaon näkee vasta lauantaiaamuna paikan päällä. Niinpä mekin jännityksellä avasimme luetteloa ja tuomarijakomme olisi seuraavanlainen.

MCO III Kristiina Rautio ( Hilde, Sohvi )
MCO V Charles Spijker ( Loretta )
MCO VII Tellervo Kass ( Oren )

Mutta ensi näyttelyn avajaisiin....

Scandinavian Winner- näyttely alkoi varsin juhlallisesti. Auditoriossa tervetulleeksi meidät kaikki toivotti Pia Nyman sekä Arja Martikainen.

Tämän jälkeen tunnelmoitiin kauniilla musiikilla, sillä Turun konservatoriosta musiikkia soittivat Ilpo Murtojärvi kaverinsa kanssa.

Alkuseremonioihin kuului tietysti myös Suomen kissaliiton puheenjohtajan Veikko Saarelan tervetuliasissanat, tuomarien ja assareiden esittelyt sekä tietysti TUROKin tehotiimin esittely. Tämän jälkeen aloiteltiin pikkuhiljaa arvostelua.

Kategoriat 1,2 ja kotikissat olivat omassa hallissaan ja 3 ja 4 kategorian kissat omassa hallissa. Ainakin meidän halli oli puolillaan täynnä, lisääkin olisi reippaasti mahtunut. Kissoja oli reilut 700.

Sohvi poseeraa häkissään. Kuva: S. Toppi

Epäonneksemme Hildellä olisi sertikisa tiedossa, ja kilpakumppanin nähdessämme tulos oli ilmiselvä. Hän oli nimittäin aikuinen, iso ja komea ja näyttävä Lady Salosta. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Hilden tulokseksi tuli EX2 Kristiina Raution pöydällä ja haaveet ulkomaansertistä kariutuivat.  Myös Sohvin tuomarina oli tänään Kristiina Rautio ja Sohvillakin oli EX- kisaa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Sohvinkin tulokseksi tuli EX 2. Voiton vei ruotsalainen cooni, joka pääsikin samaa hyömyä paneeliin asti, sillä tuomarilla ei ollut muita pentuja arvostelussa.

O- Ren pyörähti sittemmin Tellervo Kassin pöydällä. Tulokseksi tuli EX1 ja laatuarvostelu oli lupaava. Värin paras meni kauniille nuorelle aikuiselle hopeakilpparityttöselle.

Kuva: S.Saari.

Loretan tulos oli niin ikään EX1. Tuomarina oli Charles Spijker. Hämmästyttävää kyllä, Loretan väriryhmälle ei tullut edes värin paras- kisaa, sillä leikkaamattomia vitosen kissoja ei ollut kuin kaksi paikalla!

Päivä sujui leppoisasti. Sihteerin oli tarkoitus osallistua Suomen Maine Coon kissat ry:n kokoukseen, joka alkaisi klo 16.00 lauantaina, mutta se jäi ikävä kyllä välistä huonon ajoituksen vuoksi. Loretan TP- valinta oli vasta noin klo 16.15 ja Orenin TP- valinnat vasta 17.30! Eipä siinä malttanut kokoukseen lähteä, kun oli kissojen esittelyt kesken.

Kissarattaita vähän joka lähtöön rivien päässä...

Sunnuntaina sitten näyttelyhalliin saapuessa arvostelusetelit olivat kauniisti odottamassa omassa loossissaan. Niitä sitten häkkinaapureiden kanssa luettiin ja ihmeteltiin ja juteltiin. SW- näyttelyissä sunnuntaina pitänee kaikkien kissojen olla paikalla, vaikka ei olisikaan nominoitu paneeliin. Niinpä me saimme rauhassa hengailla koko päivän ajan.

Mycatdna:lla oli loistava geenitestitarjous SW- näyttelyiden ajan. Niinpä tytöt kävivät geenitesteissä sunnuntaina.

 Paneelissa, kissanäyttelyn loppuhuipennuksessa kilpailtiin Best In Show- tittelistä!

Seuraavana päivänä Turun Sanomista saimme lukea, minkälaista kissanäyttelyissä oikein on.

Kiitos TUROK, kiitos Turku! Mukavaa oli.

Pääsiäisnäyttely!

RUROK:in kovan onnen näyttelyyn lähdemme ainoastaan sen vuoksi, sillä sihteerimme oli kerrankin ajoissa liikenteessä.

Kutsu

Tässähän kävi nimittäin niin ikävästi että Vantaalla sijaitseva näyttelypaikka Show Hau- Center meni konkurssiin ja tämän jälkeen oli uusi näyttelypaikka hakusessa. Lopulta päädyttiin Vihdin Nummelaan, Hopeaniemi- hotelliin. Valitettavasti tämä on kuitenkin pienempi paikka, kuin se alkuperäinen, joten näyttely olikin heti alkuunsa täynnä ja ne, ketkä eivät ehtineet ilmoittautua jäivät ns. lehdelle soittelemaan...No on sitä meikämannekin joskus jäänyt lehdelle soittelemaan, mutta meidän nuoriso on nyt sitten menossa viettämään munarikasta pääsiäistä tuonne luonnonläheiseen hotelliin. Minä saan olla rauhassa kotona. Kerrankin.

T: Leo

MUISTA ÄÄNESTÄÄ!

Scandinavian Winner - Show!

Hupsista keikkaa, taas näyttää näyttelykalenterimme tulevia näytelmiä. Johan tässä kotona ollaan oltu!

Elikäs tänne mennään seuraavaksi:

Onpa hienoa kun tänne kotikentille saadaan näin iso näyttely! Sitä odotellessa!!!

Rotuesittely Kaarinan Mustissa ja Mirrissä 6.4.2019

Minä katsoin oikein kalenterista, koska viimeksi olen ollut Mustissa ja Mirrissä näyttämässä Suomen kansalle, miltä sen Mirrin kuuluu näyttää. Siitä on nyt kolmisen vuotta aikaa, ja eilen tosiaan kävin uudestaan pyörähtämässä areenalla. Sihteerini ilahtui kovasti, kun sähköpostiimme kilahti rotuesittelypyyntö. Kolmen vuoden välein on ihan hyvä rytmi tällaiselle papparaiselle.

Kaarinassa olivat antaneet asiakkaille tämmöisiä flyereita! En kyllä ymmärrä miksi minun kuvaani ei siinä ollut, mutta hienohan tuokin on.

Ja sitten somemaailmassa meitä mainostettiin näin: Rotuesittely 

Niinpä keräsimme kivan porukan kasaan ja lähdimme isolla sakilla Kaarinan eläinkauppaan.  Minun mukaani lähti Hermann - leikkaamaton kolli, Hilde - leikkaamaton nuori naaras ja tietysti nämä nappulat, eli puoli vuotiaat tytöt. Siinä oli varsin runsas kattaus ja vähän kaiken ikäisiä, näköisiä ja kokoisia maine cooneja. 

Minä olin sitten se vanhin ja viisain, kaiken nähnyt ja kaiken kokenut ja ihan kaikkia kokemiani ja näkemiäni juttuja en kyllä tohtinut uteliaille edes kertoa. Minut esiteltiin eläkeläisenä, 9- vuotiaana kastraattina, Supreme Championina, paljon näyttelyitä kiertäneenä kehärääkkinä jonka elämän kohokohdat on päästä kolmen vuoden välein eläinkauppaan esittäytymään. No ei nyt kai! Mutta oli se kuulkaas hienoa kuulla, kun minusta puhutaan Pappana. Papat on ihan parhaita!

Minut ja Hermann laitettiin tuohon näyttävään avohäkkiin, missä minä loistin tulenpunaisena pallerona ihan kaikille, jotka kauppaan tulivat. Hermann oli sitten vieressäni edustamassa vetreämpää, nuorempaa kollinplanttua jolla on vielä munat.

Kaikki tytöt majoittuivat meidän ikiomaan sturdiin, joka oli korokkeen päällä sekin. Mukavasti sieltä näkyi molempiin suuntiin.

 

Tässä on Kissalani käyntikortteja saatavilla niitä haluaville. ( En taaskaan ymmärrä, miksei siinä ole MINUN kuvaani??? )

 

Tässä näette nyt miten komiaa on olla esillä. Ette arvaakkaan, miten paljon minua pestiin ja puunattiin tätä tuokiota varten? Meinasi kuulkaa ihan hermot mennä, mutta puhtaaksi tulin ja hyvältä näytin.

Hermannille laitettiin tuo Yksisarvinen turvaa tuomaan ja pitää kyllä sanoa että aika rauhoittava vaikutus sillä olikin.

Ei- minä en ole myynnissä! Minä edustan maine cooneja!!! Koska tämä sou muuten oikein loppuu?

Päivän päätteeksi sihteerini ihastui tuohon mustaan mörrikkään! Meille meinasi kuulemma joskus tulla tuollainen, mutta sitten tulikin Hovawart. Nyt pelästyin että lähteekö tämä viisas koira meidän matkaamme Raisioon? Ei lähtenyt. Tämä beauceron- koira tuli ostamaan itselleen koiran jäätelöä. Se on kuulemma hänen herkkuaan. Kaikkea kanssa! Minä syön kanaa.

Ihmisiä kävi ihan mukavasti kaupoilla ja jotkut olivat tulleet ihan meitä (minua) varten kauppaan. Ihmiset olivat kiinnostuneita ja iloisia ja hyväntuulisia. Kaunis keväinen ilma ulkona teki varmaan tehtävänsä.

Sain vastailla mm. seuraaviin kysymyksiin:

- minkälainen luonne näillä on?

- mitenkäs ulkoilu järjestetään?

- onko turkin hoito vaativaa?

- mitä nämä maksaa?

- tuleeko toimeen koirien kanssa?

- mikä on kastraatti?

- ovatko nämä menestyneitä näyttelyissä?

- paljonko nämä painavat?

Heleppoa kuin heinänteko.

Kyllä, minä olen oikein kiltti ja seurallinen. Olen leikkisä ja ihmisrakas enkä mikään aadeehoodee. Minä ulkoilen vain parvekkeella tai kesämökkini tarhassa. Kenenkään kissan Suomessa ei pitäisi ulkoilla vapaana! Jotkut valjastelevat coonien kanssa, minä en. Ei sekään väärin ole, vaan oikein mukavaa puuhaa - kuulemma. Turkin hoito on minulla hieman vaativaa, sillä olen kastraatti ja aina ollut muhkeaturkkinen. Sihteerillä kestää aina jonkun aikaa kastella minut, sillä tämä turkki ei niin vain vettä läpäise. Turkin hoito on yksilöllistä ja puolipitkäkarvaisina me olemme suht helppohoitoisia. Se on yksillöllistä. Hintahaarukka on siinä 900- 1400,- mitä olen pikkulinnuilta kuullut. Tulemme toimeen koirien kanssa, tulemme toimeen vähän minkä kanssa vaan kun meidät vaan siihen opettaa. Kastraatti tarkoittaa sitä että minulla ei ole enää palleja. Olen palliton. Eunukki. Ja kyllä, olen ihan mukavasti menestynyt näyttelyissä. Ei, minä en ole myynnissä. Esittelemme vain rotua. Painan kymmenen kiloa. Kiitos teille oikein paljon!!! Mukavaa kun tulitte!!!

Toivottelee Leo

 

Rotuesittely

Hip hei!

Tänään meidän porukkaa on Kaarinassa!

Luepas lisää täältä: Rotuesittely

Sihteerimme sai kutsun Kaarinan Mustiin ja Mirriin, josko pitäisimme pienellä poppoolla rotuesittelyn asiakkaille. Paikan päällä on myös arvontaa ja näillä näkymin myös minä :-D

Tule sinäkin paikan päälle morjenstaa!?

Osoite on Hovirinnantie 5, Kaarina

ja paikan päällä ollaan noin klo 13-15.

Terveisin Leo