Valokuvien ja tekstien kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

10. lokakuuta 2015

Päivänokosilla

Missä Leo on? Oletko nähnyt Leoa? Nämä kysymykset kuulen usein....Koska minulla on oma salainen piilopaikkani...Minä en toki mahdu piiloutumaan apteekkarin lipastoon, mutta olen keksinyt sen sijaan ihan muuta...

Nimittäin röyhelölakanat peittävät alleen vaikka mitä.



Kukkuu, kukas se täällä majailee? Olen ihastunut tähän muoviseen sängynaluslaatikkoon. Se on ihan minun kokoiseni ja tämän päällä on mukava kölliä.

Mutta katsokaa mitä  laatikossa on! Minun ikiomat ruusukkeet! Siinä on rosettia kerrakseen...Joku laskee lampaita, mutta minä lasken yleensä aina ruusukkeita ja sitten nukahdan. Kaikki ovat olleet tähän asti tallessa!


8. lokakuuta 2015

Taikatemppu

Oletteko nähneet, miten maine coon katoaa apteekkarin lipastoon? Jos ette, niin tämän luettuanne olette...

Meidän Suralla on nimittäin tällainen alitajuinen into kadota tuonne lipastoon. Laatikoita on monia, joten on aina yhtä jännittävää arvuutella, missä laatikossa hän on. Hän harrastaa tätä hupia erityisesti silloin, kun palvelusväkemme on pois, mutta saattaa kyllä viihdyttää meitä muita ihan koko perheen läsnäollessa.

Ta daa! Tässä tämä salaperäinen lipasto:

Koko perhe poseeraa apteekkarin lipaston päällä. Mukana menossa myös SamoVaari.

Arvaatkaapas, missä on Sura?


 Auenneet laatikot kertovat tarinaansa siitä, että taas ollaan leikitty piilosta.

Yllätys yllätys, tyttö löytyi!

6. lokakuuta 2015

Fannin pennut esittäytyvät

Tämä on suoraa jatkoa postaukseen "Kun Leo tapasi Fannin" .

Globel`s kissalaan on syntynyt 30.9.2015 kuusi pentua. Äiti on Godfather`s Francine eli Fanni ja minä, Vuorensinen Baloo eli Leo olen isä. Ihan kuin vääntäisin rautalangasta?! :-) Pentue on kissalan ensimmäinen maine coon- pentue ja heidän oma kirjaimensa on K eli kuuluvat K- pentueeseen. Kuvat on ottanut Pirjo Laurila.

Pentueeseen syntyi neljä tyttöä ja kaksi poikaa.

Ruskeakilpparityttö.

Ruskeatabby poika.

Sinikilpparityttö.

Sinitabbypoika.

Ruskeakilppari tyttö. Huomaatkaa ISÄN merkki päässä. Tuo hohtavan punainen kaunis täplä, josta jokainen tietää, että se on MUN tyttö!

Ruskeakilpparityttö. Hänellä on myös veikeän punaiset kasvot ja ISÄN punaista on periytynyt...
 Globel`s kissalan sivut löytyvät täältä: Globel`s kissala


4. lokakuuta 2015

Kun Leo tapasi Fannin

Syyskuun viimeisenä päivänä sain kuulla ilouutisen, että kesäheilani Fanni on synnyttänyt kuusi pentua maailmaan. Kuusi! Se on kuulkaas minun ennätykseni penturintamalla. Kaikki oli kuulemma sujunut oikein hyvin ja Fanni on esimerkillinen äiti. Mutta tsot tsot, älkää nyt innostuko. Nämä olivat myös viimeiset pentuni maailmalle. Viimeiset. Uusia treffikutsuja ei oteta enää vastaan :-D Statukseni on nyt Setämies.

Mutta takaisin Fanniin. Tämän salaperäisen Godfather`s Francinen eli Fannin tapasin ensimmäisen kerran Tampereella. Minä luulin aluksi, että minua viedään kissanäyttelyyn, mutta kas kummaa, vaihdoin autoa ja jouduinkin pienen vauvan kanssa takapenkille ja niin minua vietiin suoraan hääsviittiin. Siellä minua odotti Fanni! Hän olikin varsin mukava neiti ja ystävystyimme melko nopeasti. Hän on yhtä tyylikäs kuin nimensäkin.
Godfather`s Francine aka Fanni. Kuva: Pirjo Laurila.
Nukuimme vierekkäin, söimme ruokaa samasta kupista ja leikimme yhdessä vesileikkejä. ( Meitä kun yritettiin myös viihdyttää hääseremonioiden aikaan. ) Melkein viikon minä siellä neitiä viihdytin, mutta mitään sen suurempaa emme saaneet aikaan. Kyllä se on kattokaas niin, että jos minun pitää valita tuoretta sydäntä kuppiin tarjoiltuna ja hemaiseva neito, niin kyllä minä jo tässä iässä valitsen sen sydämen. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Ja he näköjään tiesivät, että sydän on myös lempiruokaani. Kesällä Fanni aloitti juoksun uudestaan. Hän taisi rakastua!! Halusi tavata meikäläisen uudestaan!

Tässä tapauksessa toinen kerta toden sanoo. Nimittäin kesällä sitten olin kaikessa rauhassa mökilläni lomailemassa ja olin karistanut kaikki naisasiat mielestäni. Söin päästäisiä aamupalaksi, nypin havunneulasia turkistani ja varpaanväleissäni kasvoi sammalta. Aloin muistuttamaan Metsän Peikkoa teroittaessani kynsiä kallioon. Sitten soi puhelin. Oli lauantai- ilta ja Fanni kaipasi minua. Hän oli muuttanut Poriin ja eihän täältä meidän mökiltä ollut sinne pitkä matka. Minua vähän nolotti ne kaikki sammaleet ja risut ja männynkävyt, mutta palvelijani kampasi suurimmat pois ja niin minua lähdettiin viemään sateisena lauantai-iltana treffeille. Siellä tämä tyylikäs leidi minua odotteli ja niin mökkilomani keskeytyi muutamaksi päiväksi. Seuraavalla viikolla minut palautettiin samaan paikkaan kaikkeni antaneena .
Leo lähdössä häihin kotoisasti mökiltä.  Morsiamelle on jo kimppukin valmiina.
Näin siis saivat alkunsa nämä kuusi suloista naperoa. Syksyn lapset ovat syntyneet. Kaikkea hyvää heille ja esimerkilliselle Fanni- äidille <3

Toivoo Leo- iskä.

14. syyskuuta 2015

Ei mittää ruakka ois?

Tämmössi me tuumatti palvelijan kans viime viikonloppun. Lukekaa ny ja mitä miält te olette täst? Kannattak hyväks havaittu vaihta?

"Onk joku joskus sanonu,et punase poja ova vähä yksinkerttasi? 
Mää yritin vaihtaa ruakk paikk meijä kissoil, 
ni ei Leo ymmärtäny ollenkka, että tarttis men toisel pöydäl syämää.
Hän kökötti vaa samas vanhas paikas ja kurisi mikrokupu edessäs 
et misä mun ruuat o? Sit mä laitoin hänet siihe oikkia, uutee paikkaa, 
ni hän napostel pari raksua ja hyppäs pois. 
Sit hän ol taas siin samas vanhas paikas kurisemas 
se sama mikrokupu edessäs. Tämä toistus pari- kol kertta 
ja sit mää sanosin Leol et mää ole kuule sun kans iha samaa miält, 
et syä täsä vaan. Sit mä vaihdoin ne kipot ja kapot 
ihan simmottis,mimmottis ne o ollukki."