Meillä on täällä kotona nyt maailman kirjat sekaisin. Meille syntyi tänne kotiin pieni prinsessa 20.9.2014. Se tarkoittaa sitä että MINÄ en pääse pentuhuoneeseen, MINÄ en pääse parvekkeelle ja mikä pahinta, kotini muuttuu kuulemma KISSALAKSI? Voitteko kuvitella? Ja kaiken sai aikaan tämä pieni öttimörriäinen joka tuntuu nyt olevan kaikkien silmäterä. Paitsi minun, koska minä en edes näe häntä.
Tässä hän nyt on:
 | |
| 3 päivää vanhana. |
Ja nyt kesäparatiisi on OHI. Ei enää rantakalliokävelyä illan hämärässä, ei kaislikon havinaa, ei laiturilla lötköttelyä. En pääse telttailemaan pienen pieneen kupoliini, en vaanimaan oravaa, en västäräkkiä enkä pääse grillimestariksi. Ja kaikki vain tuon kesäisen huuman vuoksi. Nyt olemme täällä kaupungissa, sillä emmehän me voi pientä lasta kuljetella maailmalle emmekä toisaalta voi jättää häntä yksinkään. Ja sitten...minä joudun jakamaan kotini ja petini tuon koiran rontin kanssa. Täällä minäkin kuulkaas nukun koiran pedissä, ydinluu pään alla. Onneksi se edes tuoksuu hyvälle. Kaikki muut sulkeutuvat illan tullen pentuhuoneeseen. Mutta minä ja koiramme Dio. Me taidamme olla ikuinen parivaljakko. Ukot, ukkelit, äijät, ihan miten vaan.
Mutta tietysti minä olen myös rinta rottingilla isän roolissa. Vaikka paljon menetin niin paljon myös sain...Lapsia on IHANA tehdä, mutta on se kuulkaas vähän eri asia kun ne syntyvät toiselle puolen Suomea saatikka sitten tänne meille. Tämä muuttaa arkeni täysin! Enkös jo tuumannut teille, että herraskollit tekevät vain tyttöjä!? Emme ole vielä keksineet lapsoselle nimeä, mutta kaikella on aikansa. Niin ja tämä kissalajuttu. Katsokaas nyt tätä minun rautalankamallia:
1+1= 2 kissan KOTI
1+1+1= 3 kissan KISSALA
Onneksi palvelijani on ollut kaukaa viisas ja luottanut oikeaan ajoitukseen. Hänellä nimittäin on ollut jo ikuisuuden kasvattajanimi olemassa, vaikka eihän sitä kukaan ole tiennyt. En minäkään ennen. Hän on siis kasvatellut minua jo neljä vuotta jollakin omalla salaperäisellä nimellään. Pyh, sanon minä! Minä olen Leo von Overlord-Vuorenblå ja pysyn. Nyt tämä lapsonen rekisteröidään ihan eri sukunimelle kuin minä, voi voi tätä nykyajan meininkiä.
Meillä kaikilla tässä perheessä on nyt eri nimet. Minulla, Lunalla, koiralla Diolla sekä molemmilla palvelijoillani. Eri sukua samaa maata sopii meille. Minä kyllä pidän aatelisesta nimestäni. Se sopii minulle. Melkein suutuin ja mustaksi muutuin, kun minut kerran kutsuttiin eläinlääkäriin nimellä LEO PUIKKONEN! Leo siis MIKÄ??? Ehei, ei minusta kuulkaa karjalaista saa tekemälläkään. Aatelinen vereni tekee minusta ruotsalaispuolalaisen ja olen ylpeä siitä. Mutta minulle sanottiin että on ihan tavallista, että tuolla maailmalla nimet voivat mennä sekaisin. Onneksi sentään huomasivat että olen KISSA. Meidän Lunalle meinaan tuli vakuutusyhtiöltä lappu jossa puhuttiin LUNA-KOIRASTA. Olikohan tullut väärään osoitteeseen?
No nyt on päiväunien aika. Menen tuonne Lunan boxiin nukkumaan.
Wuh wuh eikun kurrrrrrr....
Terveisin Leo, kolminkertainen Isukki
P.S Varautukaa siihen, että kuten meidän kotimme on nyt täyttänyt vauvan tuoksu, niin todennäköisesti tämä blogikin muuttuu vaaleanpunaiseksi beibipäivitysten areenaksi. Kaikella rakkaudella, tietenkin.
