Lintuja, lintuja, lintuja!

Heippa taas!

Minä olen alkanut lintubongariksi. Mikäs sen mukavampaa kun katsella ympäröivää luontoa ja kuunnella tsirputusta ja kaikkea mitä siihen liittyy. Mami on laittanut linnunpönttöjä muutaman sinne sun tänne, jotta minulla on mielenvirkeyttä sadepäiviksi.

Rakkaalla laiturillani on ollut myös kuhinaa.

Nämä taas ovat niin ihania pieniä palleroita. Joka alkukesä niitä on - ja paljon - sitten ne yhtäkkiä katoavat. Enpä tiedä viekö emo ne pois eräältä lammenrantamökiltä ja syökö kettu repolainen ne suuhunsa...

Näistä kannattaa pysyä kaukana. Nämä kaakattavat todella kovaa, läiskyttelevät vettä ympäriinsä ja lentävät kuin hornetit konsanaan järven yllä. Minä aina maastoudun kun kuulen näiden kaakatusta tai muuten vain haluan muuttua näkymättömäksi. Taitavat olla sitäpaitsi minua isompia!

Tämä pieni söpöläinen oli pudonnut pöntöstä. Ilmeisesti hän on jo niin vanha että pärjää yksinkin luonnossa. Minä olisin halunnut syödä tämän aamupalaksi, mutta mami kielsi.

Kesämuistoterveisin,

Leo