Valokuvien ja tekstien kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

30. marraskuuta 2017

TUROK 25-26.11.2017

Voi miten ihanaa onkaan mennä kotikentälle näyttelyyn. Matkaa on noin 10 minuutin verran ja saa lähteä kotoa käsin. Minäkin saan olla kaikessa rauhassa lempi-ihmiseni kanssa sillä hänet oli armahdettu eikä hänen tarvinnut lähteä messukeskuksen pyörteisiin. Joten Hän oli yhden työpäivän verran KOKONAAN minun <3


Nuoriso se lähti vuoden viimeisiin näyttelyihin. Eläinlääkärintarkastus otettiin pistokokein, joten me saimme kävellä suoraan ilmoittautumiseen ja sieltä katsottiin että rokotukset ovat kunnossa. Kätevää. Varsinkin kun halliin oli tulossa noin 700 kissaa. Tuomarijako oli tehty meidän kannalta yhtä kätevästi kuin Tallinnassakin eli molemmat kissat ovat samalla tuomarilla.

Lauantain tuomari oli Magdalena Kudra. Hän on Puolasta, ja minäkin olen puoliksi puolalainen. Hän on joskus minua juniorina Lahdessa arvostellut ja minä vähän uhittelin hänelle teininä ja muistan että hän vain heilutteli hauskaa viuhkaansa ja minä sähisin ja ajattelin että mitä temppuja vielä keksinkään mutta minuun et koske. Noh, tästä on aikaa liki 10 vuotta. Silloin minulla oli murrosikä. Enää ei onneksi ole. Elämä on paljon helpompaa nyt, kun suurimmat kulmat ovat hioutuneet pois.

Mutta takaisin messuhallin kuulumisiin. Magdalena tykkäsi kovasti Hildestä. Hän tykkäsi niin paljon että antoi Hildelle EX1 (2) NOM ja paneelissakin vielä äänesti Hildeä. Se ei kuitenkaan riittänyt voittoon vaan eräs iso komea hopeavalkoinen poika oli BIS.

Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari
Hilde paneelissa. Kuva: Tessa lv.

Hermann sai puolestaa lempinimen Sexyboy. Hermann on miehekäs, mutta vähän laiha. Hänelle ei ruoka maistu koska tytöt ovat mielessä. Tähän on saatava muutos. Minä olen jo niin vanha, että minä rakastan ruokaa, mutta tietysti myös tyttöjä. Ja vahingossa syön Hermanninkin ruuat jos oikein sillä päälle satun. Olen kuitenkin sitä mieltä että tie maine coon uroksen sydämeen käy vatsan kautta. Hermannin arvosteluksi tuli EX1 CACS eli toinen serti tulla tupsahti luokassa kolme. Seuraavaksi annakin hänelle isällisen neuvon: Jää poika kotiin kasvamaan.


SUNNUNTAI

Sunnuntain tuomarina oli Lene Glem. Minä muistan tämä punatukkaisen naisen oikein hyvin, sillä hän arvosteli minut elämäni ensimmäistä kertaa. Hän on lempeä ja käsittelee meitä kissoja todella hyvin. Sitäpaitsi hänellä oli silloin yhtä punaiset kauniit hiukset, kuin minun pehmeä ja punainen turkkini.

Hilde oli ensimmäinen kissa pöydällä ja kehuja tuli mutta myös noottia. Lopulta kävi niin, että Hilde oli EX2 ja tämä eilinen kilpakumppani olikin ykkönen. No ei se haittaa, molemmat saivat kerran viikonlopussa olla "ykkösiä." Sehän tarkoitti sitä, että Hilden kisat olivatkin sitten jo ohi.
Hermann taas meni pöydälle myös melko alkuvaiheessa ja oli vähän peloissaan. Tuomarin pöytä oli nyt hallin puolella ja paikka oli levoton. Kehuja tuli mutta myös noottia. Minä jo luulin että poika jää ilman sertiä, mutta napsahtihan sieltä kuitenkin se EX1 CACS mutta kutsuta nominointiin ei tullut hänellekään. Ja ymmärtäähän sen. "Jää poika kotiin kasvamaan."

Hermann ja upea sertiruusuke.
No ei mennyt ihan niinku Strömsössä. On päiviä ja päiviä. Meidän perheen kisat olivat sitten jo klo 9.50 ohitse. Alkaa piiiiitkä odotus.

Tunnelma katossa :-)

Sihteeristö keksi vielä Hilden ammattilaisvalokuvaajalle kuvattavaksi. He jonottivat sinne varmaan puolitoistatuntia, mutta mihinkä sitä on kiire, valmiissa maailmassa? Tessa tunnisti heti eilisen pienen panelistimme ja juttelimme mukavia. Hilde oli melko helppo kuvattava, sillä hän jaksoi ja uskalsi kiinnostua huiskasta. Eikä lähtenyt karkuun niinkuin minä joskus tein.

Hilde ja pieni onnea tuova pöllö.

Nyt onkin sitten jännittävää odotella sähköpostia Tessalta. Sieltä on tulossa ne ensimmäiset Hilden kuvat. Olkoon ne nyt sitten viralliset puolivuotiskuvat :-)

Messukeskus hiljenee sunnuntai- iltana...

Hei hei messukeskus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti